16.11.2018
Teksti: Anna Väre
Kuvat: B&M Noskowski

MS-tauti on keskushermoston hajapesäkkeinen tulehdussairaus. Sen eteneminen on yksilöllistä, ja oireet vaihtelevat sen mukaan, minne tulehduspesäkkeet keskushermostossa syntyvät. Edetessään sairaus voi haitata liikkumista tai työkykyä, mutta se voi myös jäädä lähes oireettomaksi.

”Potilaan kannalta on tärkeintä, että diagnoosi tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.”

”MS ei vie automaattisesti pyörätuoliin, kuten ennen ajateltiin. Potilaan kannalta on tärkeintä, että diagnoosi tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin hoito voidaan aloittaa nopeasti”, Helsingin ja Oulun Mehiläisessä työskentelevä neurologi ja neuroimmunologian dosentti Juha-Pekka Erälinna sanoo.

Erälinna on työskennellyt MS-taudin parissa 1990-luvun alusta saakka. Neurologin työnsä ohella hän on mukana myös Käypä hoito -suosituksia laativassa työryhmässä.

”Sen jälkeen kun ensimmäinen MS-lääke saatiin markkinoille vuonna 1993, sairauden hoidossa on tapahtunut valtavasti edistystä. Nykyään markkinoilla on yli 15 lääkettä. Jos yksi niistä ei tuo apua, voidaan aina kokeilla toista. Vaikka sairautta ei vielä saada parannettua, pystytään sen oireita hillitsemään lääkityksen avulla yhä paremmin”, Erälinna sanoo.

Kohti yksilöllisempää hoitoa

Helsingin yliopiston neuroimmunologian professori Pentti Tienarin mukaan merkittävin kysymys MS-tutkimuksessa liittyy edelleen sairauden syntyyn.

”Olennaisinta olisi selvittää, mitkä soluista ovat terroristeja, jotka hyökkäävät omaa hermokudosta vastaan. Solujen tunnistaminen mahdollistaisi täsmälääkkeiden kehittämisen ja lääkityksen kohdistamisen yksinomaan haitallisiin soluihin. Se vähentäisi terveisiin soluihin kohdistuvaa immuniteettia heikentävää kuormitusta, jonka myötä muun muassa infektioriski kasvaa”, Tienari sanoo.

Merkittävin kysymys MS-tutkimuksessa liittyy edelleen sairauden syntyyn.

Tienarin mielestä on myös kiinnostavaa, mikä rooli akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmän vuonna 2015 löytämällä aivokalvojen imusuonistolla on aivosairauksien, kuten MS-taudin ja Alzheimerin taudin, mekanismeissa. Tämän ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä paljon tutkimusta.

MS-taudin ensioireet liittyvät usein raajojen tai vartalon pitkäkestoiseen puutumiseen ja pistelyyn, näköhermon tulehdukseen ja lihasheikkouteen. Sairauteen kuuluvien pahenemisvaiheiden myötä voi kehittyä pysyviä tasapainohäiriöitä, uupumusta tai virtsarakon toimintahäiriöitä.

MS-tauti yleistyy globaalisti

Erälinnan mukaan sairauden puhkeaminen voi liittyä immunologiseen perimään, mutta usein kuvioon liittyy myös ympäristöllisiä tekijöitä, kuten infektioita, joille ihminen on altistunut nuorena. Myös vähäisellä D-vitamiinin saannilla on arvioitu olevan jonkinlainen rooli sairauden synnyssä. Siksi MS-tautia tavataan enemmän alueilla, missä auringonvaloa on vähemmän.

Suomessa MS-tautia sairastavia on noin 10 000 ja koko maailmassa 2,5 miljoonaa. Vaikka sairautta nykyään diagnosoidaan aiempaa tehokkaammin, uskoo Erälinna sen myös globaalisti yleistyneen.

”Aina sairauden merkit eivät kuitenkaan näy magneettikuvassa. Siksi olen todella kiinnostunut uudesta tutkimuslöydöksestä, jonka avulla sairauden eteneminen voitaisiin todeta mittaamalla neurofilamentteja verinäytteestä laboratorioympäristössä. Metodi auttaisi lääkäreitä esimerkiksi oikean hoidon valitsemisessa ja käytetyn lääkkeen sopivuuden varmistamisessa”, Erälinna kertoo.

Vakavan sairauden turva

Kun ajateltavaa on paljon, yksinkertainen ja selkeä kertakorvaus vähentää huolia, jolloin voit keskittyä tärkeimpään eli paranemiseen. Lue lisää »

Suomessa neurofilamentteja verestä mittaava menetelmä on tällä hetkellä tutkimuskäytössä. Potilaskäyttöön se voidaan saada rahoituksen järjestyessä noin viidessä vuodessa.

Uni puhdistaa aivoja

Toinen lupaava tutkimuslinja liittyy aivojen lymfakiertoon. Aivosolujen välissä ja ympärillä olevaan nesteeseen kertyy valveillaolon aikana kuona-aineita, mutta nukkuessa solujen välitila suurentuu ja nestekierto tehostuu. Aivojen glymfaattinen järjestelmä siis puhdistaa aivoja syvän unen aikana.

Vuonna 2013 tehdyn löydöksen merkitys on olennainen erityisesti Alzheimerin taudin ja todennäköisesti myös MS-taudin kohdalla.

Vaikka aihe vaatii runsaasti lisätutkimusta, tutkijat ovat yksimielisiä yöunen positiivisesta merkityksistä. Käänteisesti esimerkiksi melatoniinijärjestelmän häiriöiden ja vuorotyön on todettu olevan MS-taudin riskitekijöitä.

”Hyvä ja riittävä uni on MS-taudin hoidossa valtavan tärkeä tekijä.”

”Hyvä ja riittävä uni on valtavan tärkeä tekijä. Sen lisäksi hoitoa voi tehostaa syömällä terveellisesti, liikkumalla, vähentämällä alkoholin käyttöä ja jättämällä tupakoinnin, joka lisää sairauden aktiivisuutta. Resepti on yksinkertainen, mutta yleisesti ihmisten on kovin vaikea noudattaa sitä pysyvästi. Ja toki sairaus voi oireilla tästä huolimatta.”

Tärkeintä onkin käydä kontrollissa säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Sairauden etenemistä parhaankaan neurologin on mahdotonta ennustaa.

”Uusimpien lääkkeiden todellinen teho on pitkällä aikavälillä vielä kysymysmerkki, koska kukaan ei ole vielä käyttänyt niitä pitkään”, Erälinna sanoo.