02.02.2019
Teksti: Kaisa Viitanen

Pitkä sairausloma heikentää usein työntekijän kuntoa ja mielialaa. Ei ihme, jos töihin paluu jännittää. Fiksu työntekijä ja esimies ymmärtävät, että työkyvyn palauttamiseen tarvitaan rauhallinen alku. Jos sairausloman aiheuttanut vaiva ei ole kokonaan poissa, työn kuormituksen keventämiseen on monia keinoja. Toisinaan on viisasta kouluttautua kokonaan uuteen tehtävään.

Ennen suin päin vanhaan tehtävään ryhtymistä onkin viisasta istua yhdessä alas ja kartoittaa tilanne. Tällaista tapaamista kutsutaan työterveysneuvotteluksi. Mikäli työntekijä on ollut Kelan sairauspäivärahalla yli 90 päivää, laki määrää työterveyshuoltoa selvittämään töihin paluun mahdollisuudet.

Työntekijän ja esimiehen lisäksi neuvotteluun osallistuu työterveyshuollon edustaja, ja työntekijä voi halutessaan ottaa mukaan oman tukihenkilönsä. Jokaisella osallistujalla on työterveysneuvottelussa oma tärkeä roolinsa.

Työntekijä, valmistaudu puhumaan

Työntekijä, sinä olet neuvottelun keskushenkilö. Työnantajaa kiinnostaa, miten itse arvelet selviäväsi työstä. Jotta hän voi tehdä työpaikalla tarvitsemiasi muutoksia, häntä kiinnostaa kuulla, mikä saattaa tuottaa hankaluuksia.

Mitä paremmin valmistaudut, sitä varmemmin neuvottelu etenee toiveidesi suuntaan. Sairauskertomustiedot kannattaa toimittaa työterveyshuoltoon jo ennakkoon, mutta neuvottelussa ei pidä jumiutua terveystilanteen kuvailuun. Nyt katsotaan eteenpäin ja selvitetään, mihin työkykysi riittää.

Käänny työterveyshuollon edustajan puoleen hyvissä ajoin. Hän valmentaa sinua neuvotteluun valmistautumisesta jo etukäteen. Myös esimiehen kanssa voi jutella työhän liittyvistä kysymyksistä jo ennakkoon.

Neuvottelussa käsitellään monta asiaa. Jotta mikään olennainen näkökulma ei unohtuisi, sinun kannattaa kirjoittaa muistiin etukäteen ainakin seuraavat seikat:

  • Työkyky nyt
  • Toiveet ja odotukset töihin paluulta
  • Mahdolliset huolet
  • Toiveet työhön liittyvistä muutoksista

Neuvottelussa saa puhua myös haaveista. Jos unelmoit jostakin toisesta työtehtävästä, siitä kannattaa puhua. Saatat saada koulutusta ja edetä kohti haavettasi.

Tukihenkilö on työntekijän olkapää

Työntekijä voi halutessaan neuvotteluun ottaa tukihenkilön. Tukihenkilön käyttö neuvottelussa on toistaiseksi harvinaista, mutta suositeltavaa.

Tukihenkilö on usein työkaveri, työpaikan luottamushenkilö tai työsuojeluvaltuutettu, joka tuntee työn arjen ja vaatimukset. Yhtä hyvin tukihenkilö voi olla työntekijän terveystilanteeseen perehtynyt fysioterapeutti, psykologi, psykiatri tai sosiaalityöntekijä. Tueksi voi tulla myös ystävä tai perheenjäsen.

Jos työntekijä jännittää neuvottelua tai paluuseen liittyy muita jännitteitä, tukihenkilön läsnäolo rauhoittaa tilannetta. Hermostuneena työntekijä ei välttämättä muista käydä kaikkia asioita läpi tai ymmärrä hänelle tarjottuja vaihtoehtoja. Tukihenkilö toimii tarvittavana lisämuistina.

Esimies muokkaa työn

Esimies tulee neuvotteluun, jotta hän ymmärtää työntekijän tilanteen ja pystyy muokkaamaan työtä työkyvyn mukaiseksi.

Esimies kertoo oman näkemyksensä tilanteesta, työntekijän vahvuuksista ja siitä, missä hänen mielestään tarvitaan tukea.

Työterveyshuollon edustaja tuntee työntekijän vaivaan liittyviä parantumisennusteita ja voi kertoa, miten muualla vastaavissa tilanteissa on toimittu. Yhdessä keskustelemalla näistä mahdollisuuksista löytyy työntekijälle sopivin tapa edetä, mutta lopullisen päätöksen työpaikalla tehtävistä muutoksista tekee esimies.

Esimies selvittää, millaisia räätälöinti- ja joustomahdollisuuksia nykyisessä työssä on.

Usein päädytään lyhentämään työaikaa, hankkimaan työpaikalle apuvälineitä ja muokkaamaan työtehtäviä. Toisinaan esimies voi ehdottaa uusia tehtäviä ja niihin tarvittavaa koulutusta.

Esimies ja työntekijä sopivat yhdessä, miten työhön liittyvistä muutoksista tiedotetaan työpaikalla.

Työterveyshuolto johtaa keskustelua

Työterveysneuvotteluun osallistuu työpaikasta riippuen joko työterveyslääkäri tai -hoitaja. Yleensä työterveyshuollon edustaja toimii myös neuvottelun puheenjohtajana sekä laatii muistion. Jos hoitaja vetää neuvottelun, työterveyslääkäriä tarvitaan kuntoutumisen asiantuntijaksi sekä laatimaan tarvittavat kuntoutuslähetteet, mutta lääkärin ei välttämättä tarvitse olla neuvottelussa mukana.

Neuvottelussa saatetaan harkita erilaisia kuntoutus-, koulutus- ja osa-aikatyömahdollisuuksia. Työn muokkauksesta aiheutuvat ansiomuutokset ovat työntekijälle erityisen tärkeitä asioita. Työterveyshuollon edustaja selvittää ja esittelee erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset ansioihin ja auttaa työntekijää valitsemaan hänelle sopivimman ratkaisun.

Lisää neuvoja työterveysneuvotteluun saat Työterveyslaitoksen kokoamasta oppimisohjelmasta.

Jutun asiantuntijana toimi Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija, kuntoutukseen erikoistunut lääkäri Pirjo Juvonen-Posti.