03.04.2019
Teksti: Annukka Oksanen

Aviopuolison kuolema on paha kriisi. Silti lesken pitäisi pystyä hoitamaan surun keskellä myös talousasioita. Vaikka kotitalouden tulot pienentyvät, monet arkiset maksut pysyvät ennallaan: asuntolainan lyhennykset, yhtiövastike, sähkölasku ja niin edelleen.

Kuolinpesään kuuluva omaisuus selvitetään vainajan ja lesken välisessä osituksessa. Siinä lasketaan yhteen vainajan ja lesken varat ja velat, asunto ja asuntolaina mukaan lukien. Perintöä voidaan jakaa vasta kun perittävän velat on maksettu tai velkavastuusta sovittu – eli siitä, miten asunto- ja muiden velkojen lyhennykset tai poismaksut hoidetaan.

"Perintöä voidaan jakaa vasta, kun perittävän velat on maksettu."

Jos avioparilla ei ole ollut avioehtoa, jaetaan puolisoiden kaikki omaisuus osituksessa pääsäännön mukaan tasan. Tällöin leski saa omaisuudesta puolet ja muut perilliset toisen puolen.

Kun vainaja ja leski ovat olleet yhteisvelallisia, tulee kuolinpesästä velan toinen osapuoli lesken ohella. Silloin kuolinpesän osakkaiden pitää päästä yksimielisyyteen velanhoidosta. Perillisten pitää siis sopia, maksetaanko velka pois, siirtyykö se jollekin kuolinpesän osakkaalle vai lyhennetäänkö sitä yhteistuumin.

Yhteinen laina, yhden hengen talous

Omaisuutta jaettaessa asunto ja velka voidaan yhdistää niin, että ne jäävät kokonaan leskelle. Silloin kuolinpesään pitää kuitenkin jäädä vastaavasti muuta omaisuutta, kuten auto, kesämökki, taidekokoelma ja säästöt.

"Yhteisen velan takaisinmaksu voi olla yhden hengen taloudelle tiukka paikka."

Avioliitossa olleella leskellä on elinikäinen oikeus pitää asunto jakamattomana hallinnassaan. Se tarkoittaa, etteivät kuolinpesän muut osakkaat voi vaatia asunnon myyntiä ja siitä saatujen varojen jakamista. Avopuolisoilla tätä oikeutta ei ole.

Asumisoikeus kuitenkin edellyttää, että leski pystyy hoitamaan asumiskustannuksensa. Jos yhteistä asuntolainaa on paljon jäljellä, velanhoito voi olla yhden hengen taloudelle tiukka paikka. Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Vesa Korpela kannustaakin olemaan nopeasti yhteydessä velkojaan, eli asuntolainoissa tavallisesti pankkiin.

Pankit ovat yleensä kuolintapauksissa ymmärtäväisiä ja joustavat järjestelyissä silloinkin, kun lainasopimuksen ehdoissa on määräys, jonka mukaan velallisen kuollessa pankilla on oikeus eräännyttää velka ja laittaa se kerralla maksuun. Jos asunto on lainan vakuutena, voi pankki vaatia sen realisointia lainan maksamiseksi. Lesken asumisoikeus ei estä lainan vakuutena olevan asunnon realisointia.

Henkivakuutus auttaa pahimman yli

Jos vainajalla on ollut henkivakuutus, lesken ei tarvitse luottaa pankin hyväntahtoisuuteen tai ainakaan hätiköidä omaisuuden realisoinnissa.

Puolison talouden voi turvata

Henkivakuutus on hyvä tapa turvata puolisosi taloudellinen tulevaisuus. Katso, mitä vakuutus teille maksaisi. »

”Henkivakuutus on usein se käteinen, jolla kuolinpesää hoidetaan, kunnes asiat saadaan selviksi”, Korpela vahvistaa.

Nopeasti edunsaajan tilille maksettavan henkivakuutuskorvauksen avulla voi hoitaa välitilan aikana asuntolainan lyhennykset ja muut laskut hautajaiskuluja myöten. Kuolinpesän hoitamisen kannalta menot ja maksut on tärkeää kirjata jämptisti ylös, sillä vainajan tililtä voidaan maksaa ennen perunkirjoitusta vain hautajaiskustannukset, sairaalakulut ja muut selkeät laskut, kuten puhelin- ja sähkölaskut.

"Henkivakuutusta ei lasketa osaksi perintöä, kun se maksetaan edunsaajaksi määritellylle henkilölle."

Henkivakuutus auttaa leskeä selviämään taloudellisesti, kunnes ositus ja perinnönjako on tehty, mutta sen voi käyttää myös perintöverojen maksamiseen.

”Henkivakuutus on vakuutuskorvaus, eikä osa perintöä, kun se maksetaan edunsaajaksi määritellylle henkilölle”, Korpela tarkentaa.

Henkivakuutusrahoja verotetaan kuitenkin perinnön kaltaisesti, sillä kuolemantapausvakuutus kuuluu nykyään perintöverotuksen piiriin. Kuolinpesään se lasketaan mukaan vain silloin, jos edunsaajaksi on merkitty kuolinpesä tai jos vakuutukseen ei ole merkitty edunsaajaa.

Oli henkivakuutusta tai ei, Korpela korostaa, että perintöasioista kannattaa puhua läheisten kanssa hyvissä ajoin. Yhteisvastuullista lainaa otettaessa ja henkivakuutusta pohtiessa kannattaa myös laskea, pystyvätkö puolisot hoitamaan lainaa tarvittaessa yksinään.

Oikein mitoitetusta henkivakuutuksesta on nimittäin pitkänkin ajan turvaksi: sen avulla elintason voi säilyttää ennallaan, eikä suruaikana tarvitse kantaa huolta myös taloudellisista murheista. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että riittävän henkivakuutuksen tulisi kattaa vainajan velat ja vuoden tulot. Yhtä alaikäistä lasta kohden summaa kannattaa nostaa 20 000 eurolla.