23.11.2018
Teksti: Satu Rämö
Kuvat: iStock

Häät, ristiäiset ja muut suuret perhejuhlat ovat saaneet vuosien saatossa uusia muotoja. Hautajaisia järjestetään kuitenkin yhä samalla sapluunalla. Tilaisuuden kaavamaisuus liittyy luonnollisesti kuoleman yllätyksellisyyteen. Suuren äkillisen surun keskellä hautajaisjärjestelyissä on turvauduttu perinteisiin.

Hautajaisperinne on kuitenkin vähitellen muuttumassa, uskoo helsinkiläisen hautaustoimisto MuistoJuhla Oy:n omistajat Anna Ylinen ja Jaana Salmi. MuistoJuhlan missio on luoda muistotilaisuuksiin persoonallista ilmettä edesmenneen arvomaailmaa kunnioittaen.

”Hautajaiset on arvokas, jokaisen ihmisen elämään liittyvä tilaisuus, josta voi tehdä vainajan näköisen. Tilaisuuden elämyksellisyys jättää kaikille mieleenpainuvan muiston ja auttaa omaisia surutyössä.”

”Hautajaisten elämyksellisyys jättää kaikille mieleenpainuvan muiston ja auttaa omaisia surutyössä.”

Pienikin yksityiskohta voi kantaa mukanaan suuria merkityksiä. Monille omaisille on tärkeää laittaa arkkuun käsinkirjoitettu kirje, mutta toiset haluavat mieluummin jättää arkun kanteen tervehdyksen vainajalle. Siihen voi kirjoittaa tussilla vaikka Rakas isä, olit maailman paras.

”Jo pelkästään tieto siitä, että tällaiset asiat ovat mahdollisia ja näinkin voi toimia, tuo omaisille lohtua.

Muistotilaisuus luonnon keskellä

Kirkkoon kuuluvien määrä on laskussa ja sen myötä kirkolliset hautajaiset ovat saamassa rinnalleen maallisia muistojuhlia. Uskonnollisistakaan perinteistä ei tarvitse luopua, vaikka niiden rinnalle tuotaisiin muita vainajan elämään liittyviä teemoja tai elementtejä.

Laki säätelee esimerkiksi tuhkauurnan sijoitusta, ja siunaustilaisuuden musiikkivalintoihin saattaa vaikuttaa myös kirkon papin näkemys, mutta monia asioita hautajaisissa voi aivan vapaasti tehdä toisin. Esimerkiksi muistotilaisuutta ei ole pakko järjestää sisätiloissa, vaan läheisten kanssa voidaan lähteä yhdessä vaikka metsään.

”Jos vainaja oli innokas retkeilijä, tilaisuus voi olla tunnelmallinen hetki laavulla, jossa muistellaan vainajaa, paistetaan makkarat ja keitetään nokikahvit.”

Kukaan omainen ei ole tähän mennessä kauhistunut Ylisen ja Salmen esittämiä ehdotuksia.

”Aivan päinvastoin! Tunnelma on näistä asioista puhuessa muuttunut lohdullisemmaksi. Uskomme, että se auttaa surutyössä, kun hautajaistilaisuudessa näkyy vainajan henkilökohtainen elämä.”

Hautajaisista kotiin viinipullo kainalossa

Muistolahjojen antaminen on suomalaisessa hautajaiskulttuurissa melko uusi mutta yleistyvä tapa. Muistolahjan tarkoitus on jakaa edesmenneestä jokin konkreettinen, tärkeä asia eloonjääville läheisille.

Muistolahjojen antaminen on suomalaisessa hautajaiskulttuurissa melko uusi mutta yleistyvä tapa.

Sienestäjävainaan hautajaisvieraat saattavat saada purkillisen kuivattuja sieniä ja koordinaatit edesmenneen salaisiin sienipaikkoihin. Intohimoisen viininharrastajan hautajaisissa vainajan mukaan nimikoitu viinipullo on persoonallinen lahja. Leipurin muistojuhlassa vieraat saattavat lähteä kotiin mukanaan vainajan suosikkiruisleipä resepteineen. Muistolahja voi olla myös kortti, johon on painettu edesmenneen lempiruno.

Parhaimmillaan lahjan välittämä ajatus tuo läheisille paljonkin iloa ja lohtua ja vahvistaa kauniita muistoja vainajasta.

Suomessa kuolleen näkeminen on tabu

Viinipullot ja metsäretket ovat tulossa osaksi suomalaisia hautajaisperinteitä, mutta yksi asia ei ole muuttunut. Arkku pysyy visusti kiinni.

Islantilaisessa hautajaisperinteessä lähiomaiset kiertävät auki olevan arkun ja jättävät vainajalle hyvästit. Sen jälkeen arkku suljetaan, kirkon ovet avataan ja muut hautajaisvieraat saapuvat paikalle.

Hollannissa vainaja haudataan viisi päivää kuoleman jälkeen. Noiden viiden päivän aikana lähipiiri käy yhdessä jättämässä vainajalle hyvästit ja tapaamassa samalla lähiomaisia. Seurustelupäiviä varten vainajan kotiin toimitetaan kylmäpeti tai vainajaa varten vuokrataan erillinen tapaamistila.

Muistotilaisuutta ei ole pakko järjestää sisätiloissa, vaan läheisten kanssa voidaan lähteä yhdessä vaikka metsään

Ennen vanhaan Suomessakin vainajalle annettiin hyvästit kotona, mutta nykyään kukaan lähiomaisistakaan ei välttämättä näe kuollutta. Kuolemasta on vieraannuttu niin paljon, että monet eivät edes pysty katsomaan kuollutta ihmistä. Tähän soisi muutoksen.

Juhlien kohde on tapana tervehtiä ja hyvästellä juhlissa, ja hautajaiset ovat ihmisen viimeiset juhlat.

”Sekin on osa surutyötä, että vainajalle voi sanoa konkreettiset hyvästit, ehkä silittää kättä ja sanoa muutaman sanan”, Anna Ylinen sanoo.

Suunnittele omat hautajaisesi

Omien hautajaisten suunnittelu on maailmalla kasvava trendi. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa 900 000 ihmistä on ostanut hautajaisensa ennakkoon. Suomessakin hautajaisia on alettu suunnitella etukäteen.

Omien hautajaisten suunnittelua varten kannattaa tehdä hautaussuunnitelma. Sen voi kirjoittaa vapaamuotoisesti. Useista hautaustoimistoista saa myös valmiita pohjia, joiden avulla on helpompaa muistaa kaikki juhlaan liittyvät yksityiskohdat.

Hautaussuunnitelman voi tehdä kotona tai hautaustoimistoissa. Tehty suunnitelma kannattaa säilyttää helpossa paikassa, ja sen olemassaolosta on hyvä mainita läheisille. Pankin tallelokeroon hautaussuunnitelmaa ei pidä laittaa, koska tallelokerot avataan usein vasta ennen perunkirjoituksia.

Hautaustoimilain mukaan hautajaisjärjestelyissä tulee kunnioittaa ensisijaisesti vainajan tahtoa. Toissijaisesti hautaustavasta päättää leski tai avopuoliso, sen jälkeen perilliset tai vainajan hyvin tuntema henkilö. Hautaamisesta huolehtivan henkilön voi myös nimetä hautaussuunnitelmaan.