02.02.2019
Teksti: Jussi Förbom

Kuka tahansa voi menettää kyvyn huolehtia omista asioistaan, esimerkiksi onnettomuuden tai muistisairauden vuoksi. Tilanteeseen voi varautua edunvalvontavaltuutuksella. Se takaa, että ihminen johon sinä luotat, ottaa vastuun oman etusi valvomisesta.

Valtuutus on valtakirja, jossa määritellään, mitä asioita nimeämälläsi valtuutetulla on lupa hoitaa puolestasi. Tällaisia ovat etenkin raha-asiat, sosiaalietuudet ja omaisuudesta huolehtiminen. Valtuutettu voi esimerkiksi myydä tarpeettomaksi jääneen asuntosi. Siksi kaikki kiinteä omaisuutesi, oli se sitten metsää tai kesämökki, on lain mukaan erikseen kirjattava valtakirjaan.

Yhtä olennaista on huolehtia siitä, että saat sairastuttuasi sellaista hoitoa kuin itse haluat. Valtakirjaan merkitty valtuutettu saa potilaslain tarkoittaman oikeuden huolehtia hoitotahtosi toteutumisesta. Muista kuitenkin, että varsinainen hoitotahto on erillinen juridinen dokumentti.

Valtuutus takaa, että ihminen johon sinä luotat, ottaa vastuun oman etusi valvomisesta.

Valtuutettu voi myös vaikuttaa siihen, minkälaiseen hoitolaitokseen sinut sijoitetaan. Mukaan voi liittää toiveita arkisistakin asioista, kuten siitä, haluatko juoda hoitolaitoksessa kahvia vai teetä. Valtakirjaan voi myös kirjata, kenellä on oikeus saada salassa pidettävää tietoa hoidostasi.

Valtuutetulle kannattaa nimetä myös toissijaisia ja varavaltuutettuja. Toissijaista valtuutettua käytetään, jos ensisijainen valtuutettu on estynyt tai kykenemätön hoitamaan tehtävänsä tai kieltäytyy velvollisuudesta. Varavaltuutettu sen sijaan hoitaa tehtävän silloin, kun ensisijainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt tai jos valtuutetun ja valtuuttajan välillä on esimerkiksi omaisuuteen liittyvä eturistiriita.

Valtakirjan voi laatia milloin tahansa ja se kannattaa tallettaa muiden tärkeiden papereiden kanssa. Valtuutus tulee kuitenkin voimaan vasta sitten kun valtuutettu on saanut valtakirjaan vahvistuksen maistraatista. Vahvistamiseen tarvitaan lääkärinlausunto siitä, että olet itse kyvytön huolehtimaan asioistasi. Lisäksi maistraatille on annettava luettelo niistä varoistasi ja veloistasi, joita valtuutus koskee. Maistraatti valvoo valtuutettua.

Valtuutuksen voi myös perua, joko valtuuttajan tai valtuutetun toimesta. Myös peruutus on vahvistettava maistraatissa.

Testamentin tapaan edunvalvontavaltuutuksen on noudatettava tarkkoja sääntöjä ja muotoseikkoja, jotta se on pätevä. Siksi sen laadinnassa kannattaa konsultoida asiantuntijaa, kuten juristia tai julkista oikeusavustajaa. Suomen muistiasiantuntijat ry on myös julkaissut oppaan oikeudellisesta ennakoinnista ja hoitotahdon toteuttamisesta.

Jutun asiantuntijana toimi Matti Rautakorpi MR-Laki – Asianajotoimisto Matilainen & Rautakorpi Oy:stä.

Valtuutettu, toissijainen valtuutettu vai varavaltuutettu?

Ensisijaiseksi valtuutetuksi nimetään usein valtuuttajan puoliso.

Toissijaista valtuutettua käytetään, jos ensisijainen valtuutettu on estynyt tai kykenemätön hoitamaan tehtävänsä. Toissijaisia valtuutettuja voivat olla esimerkiksi valtuuttajan täysikäiset lapset tai sisarukset.

Varavaltuutettua käytetään, jos ensisijainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä tai jos valtuutetun ja valtuuttajan välillä on esimerkiksi omaisuuteen liittyvä eturistiriita. Tästä syystä varavaltuutetut kannattaa nimetä perheen ulkopuolelta.