22.09.2019
Teksti: Jukka Nortio

Sairastuttuaan YEL-vakuutettu yrittäjä saa Kelan maksamaa sairauspäivärahaa heti sairastumispäivää seuraavasta päivästä alkaen. Sairauspäivärahahakemus edellyttää lääkärin A-lausuntoa ja sen jättämistä kahden kuukauden sisällä työkyvyttömyyden alkamisesta. Päivärahaa maksetaan kuudelta arkipäivältä viikossa.

Yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy YEL-vuosityötulon mukaan. Työtulon tulisi vastata sitä palkkaa, jonka yrittäjä maksaisi hänen työtään tekevälle työntekijälle. Maksun määrittelyssä on kyse siitä, miten yrittäjä arvostaa työtään ja miten hän varautuu sairauden tai vamman varalle.

Kyse on siitä, miten yrittäjä arvostaa työtään.

Yrittäjän kuukausittainen eläkemaksu lasketaan vuosityötulosta. Moni yrittäjä ilmoittaa vuosityötuloksi minimin, joka vuonna 2019 on 7 799 euroa. YEL-maksu on tällöin 166 euroa kuukaudessa, mikä oikeuttaa 18 euron sairauspäivärahaan (450 euroa/kk).

Mikäli vuosityötulo on 48 000 euroa, on kuukausittainen YEL-maksu 1 024 euroa ja sairauspäiväraha 84 euroa päivässä (2 100 euroa/kk).

Sairauspäivinä yrittäjä voi tehdä töitä 50-prosenttisen osasairauspäivärahan turvin, mikäli työmäärä on vähentynyt 40–60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä ajasta. Jos töitä tekee yli 60 prosenttia normaalityöajasta, korvausta ei makseta.

Osasairauspäiväraha on tarpeen siinä vaiheessa, kun yrittäjä palaa sairauslomalta takaisin työhön. Osasairauspäivärahaa voi saada enintään 120 päivän ajan kahden vuoden sisällä.

Kela maksaa sairauspäivärahaa enintään 300 päivää. Päivärahan peruste muuttuu 60 sairauspäivän jälkeen, jolloin Kelalle on toimitettava lääkärin B-lausunto. Siinä arvioidaan muun muassa sairauden ennuste ja kuntoutustarve. Jos työkyvyttömyys jatkuu 300 päivän jälkeen, eivätkä lääkäri ja työeläkevakuutusyhtiö näe kuntoutuksen auttavan yrittäjän palautumista työelämään, voi yrittäjällä olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Yrittäjä, näin varmistat sairausajan turvan

Tapaturmavakuutus. Yrittäjä voi ottaa tapaturman aiheuttaman työkyvyttömyyden varalle yrittäjän tapaturmavakuutuksen. Se parantaa työkyvyttömyyden aikaista toimeentuloturvaan, nopeuttaa toipumista takaisin työkuntoon ja mahdollistaa parhaan mahdollisen kuntoutuksen. Vakuutuksen hintaan vaikuttaa muun muassa työn vaarallisuus ja vakuutussopimukseen kirjattu vuosityöansio. Yrittäjän kannattaa myös täydentää turvaansa vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla.

Vakavan sairauden turva. Vakavan sairauden turva on veroton kertakorvaus, jonka myöntämisperusteena on diagnoosi vakavasta sairaudesta tai suoritetusta toimenpiteestä. Korvaukseen oikeuttavia sairauksia ja toimenpiteitä ovat syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto. Vakavan sairauden turvan voi ottaa erillisenä vakuutuksena tai osana muuta henkilövakuutusturvaa.

Pitkä- ja lyhytaikainen työkyvyttömyys. Vapaaehtoisten työkyvyttömyysturvien avulla yrittäjä voi säilyttää elintasonsa ja varmistaa esimerkiksi lainojen hoidon työkyvyttömyyden aikana. Korvaus on merkittävä turva silloin, kun yrittäjä joutuu jäämään sairauden, vamman tai tapaturman vuoksi lyhytaikaisesti tai pysyvästi pois töistä.