03.06.2019
Kuvat: Outi Kainiemi

Lapseton perhe on kaikista yleisin perhetyyppi

Useampi kuin joka kolmas suomalainen perhe on lapseton aviopari. Heillä myös on tilastojen mukaan enemmän nettovarallisuutta kuin muilla perheillä. Perintösuunnittelulla voi vaikuttaa, miten nämä varat periytyvät.

Jos ensiksi kuolleelta aviopuolisolta ei jää lapsia, eloonjäänyt puoliso perii hänet, vaikka olisi tehty avio-oikeuden poissulkeva avioehto. Kun leskikin menehtyy, hänen omaisuutensa jaetaan molempien vainajien toissijaisten perillisten – vanhempien, sisarusten ja heidän jälkeläistensä – kesken.

”Ensin perii siis leski ja leskenkin kuoltua varat jaetaan ensiksi kuolleen puolison ja lesken sukuhaarojen kesken”, Mandatum Lifen varainhoidon juristipalveluista vastaava lakimies Seppo Mikkola selventää.

Puolison lakimääräisen perintöoikeuden voi ohittaa tekemällä testamentin jonkun toisen hyväksi. Testamentilla ei kuitenkaan voi poistaa lesken asumisoikeutta viimeiseen yhteiseen kotiin.

Mikkola kehottaa pohtimaan aviopuolisoiden keskinäisessä omistusoikeustestamentissa nimenomaan toissijaismääräystä – eli kuka saa perinnön sen jälkeen, kun leskikin on kuollut.

”Jos testamentissa ei ole selkeää toissijaismääräystä, molempien puolisoiden kuoltua perintö voi kokonaisuudessaan mennä pidempään eläneen puolison sukulaisille. Usein on tarpeen pohtia perinnön jakautumista lesken jälkeen molempien puolisoiden tahdon mukaan esimerkiksi molempien sukuun”, Mikkola sanoo.

tuleva perinnonjako 1 lapseton 280519

Sinkun perintö: ihmissuhteet ja hyväntekeväisyys korostuva

Jos rintaperillisiä ei ole, koko omaisuuden voi testamentata rajoituksetta. Muiden ihmissuhteiden merkitys korostuu, kun laaditaan yksinelävän testamenttia. Ilman testamenttia varallisuus voi perimysjärjestyksen mukaan jakautua kaukaisillekin sukulaisille. Mahdollista on myös, ettei ketään perillisasemassa olevaa henkilöä ole ja omaisuus menee valtiolle. Varoja käytetään yleishyödylliseen toimintaan, kuten luonnonsuojelualueiden kehittämiseen tai vanhus- ja nuorisotyöhön.

Kun rintaperillisiä tai muita läheisiä henkilöitä ei ole, moni päätyy tukemaan yleishyödyllistä toimintaa ja hyväntekeväisyyttä. Suomalaiset lahjoittavat noin 15 miljoonaa euroa hyväntekeväisyyteen perintöinä vuosittain. Valtaosa menee sairauksien vastaiseen työhön ja lastensuojeluun.

”Kannattaa harkita, kuinka tarkkoja toiveita esittää. Testamentinsaaja ei välttämättä voi ottaa testamenttia vastaan, jos tarkoin määriteltyä toimintaa ei ole enää olemassa”, Seppo Mikkola sanoo.

tuleva perinnonjako 2 sinkku 280519

Uusperheessä lapset ovat eri asemassa

Uusperheen perintösuunnittelussa on huomioitava mahdolliset yhteiset ja aiemman parisuhteen lapset.

”Kun lapsia on useammasta liitosta, avioehtosopimuksen laatiminen on suositeltavaa. Näin on helpompi varmistaa, että oma perintö ohjautuu halutulla tavalla”, Seppo Mikkola sanoo.

Ilman avioehtoa aviopuolisoiden varallisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi ensin kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken. Osa varakkaamman aviopuolison varallisuudesta voi siten siirtyä tasingon kautta leskelle ja edelleen hänen perillisilleen. Moni ei välttämättä tule ajatelleeksi, että perintö voi lapsen kautta siirtyä ex-puolisollekin.

Perintöä jaettaessa puolison lapset eivät lain mukaan ole samassa asemassa kuin omat lapset.

”Testamentti, avioehto ja henkivakuutuksen edunsaajamääräykset ovat hyviä keinoja varmistaa, että varallisuus siirtyy toivotusti. Suunnitelmia tehdessä mietitään, keiden taloudellista turvaa tai tasapuolisuutta halutaan parantaa.”

Esimerkiksi lesken taloudellista tilannetta ja elintasoa voidaan turvata määräaikaisella tai elinikäisellä hallintaoikeustestamentilla ja samalla varmistua siitä, että omaisuus on perillisten käytettävissä lesken kuoltua.

Testamentilla leski saa oikeuden käyttää ja hallita ensin kuolleen puolison omaisuutta ja pitää itsellään omaisuuden tuoton. Omistusoikeus perinnön kohteena olevaan omaisuuteen siirtyy kuitenkin heti ensiksi kuolleen puolison perillisille.

Leski ei maksa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa. Lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää lapsille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.

Mikkolan mukaan lesken ja perillisten maksukyvyn varmistaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteista perintösuunnittelussa. Henkivakuutuksella tämän voi varmistaa.

”Maksukyvyn turvaamiseksi henkivakuutus on erinomainen apu, sillä sen perusteella maksettavan korvauksen saa ohi pesänselvityksen. Jos maksukyky ei ole lesken osalta ongelma, henkivakuutuskorvaus on tietyin edellytyksin verotuksellisista syistä järkevämpää ohjata kuolinpesään”, Mikkola sanoo.

tuleva perinnonjako 3 uusperhe 280519

Artikkelia muokattu 9.8.2019: täsmennetty mainintaa puolison lasten kohtelusta perintöä jaettaessa.