16.12.2019
Kuvat: Anne Salomäki

Puolison hyvästeleminen voi olla elämän tiukimpia paikkoja – myös taloudellisesti. Kun arjen kustannusten jakaja on poissa, leski voi saada osittaista tukea leskeneläkkeestä. Automaattisesti raha ei kuitenkaan tilille ilmesty, eikä kuka tahansa leski ole siihen oikeutettu.

Leskeneläke on sosiaalietuus, jota voi saada sekä Kelasta että työeläkejärjestelmästä.

Leskeneläke on sosiaalietuus, jonka tarkoituksena on turvata perheen pärjääminen toisen huoltajan kuoltua. Sitä voi saada sekä Kelasta että työeläkejärjestelmästä.

Ehdot Kelan ja työeläkejärjestelmän leskeneläkkeissä ovat muuten samanlaiset, mutta Kelasta sitä maksetaan vain alle 65-vuotiaalle leskelle. Työeläkejärjestelmässä tätä ikärajaa ei ole, mutta omiin tuloihin perustuvat vähennykset tehdään alle 65-vuotiaille kuuden kuukauden jälkeen ja 65 vuotta täyttäneille heti. Vähennyksiä ei tehdä, jos leskellä on huollettavana alaikäisiä lapsia.

Valtavia summia ei leskeneläkkeestä kerry. Kesäkuussa 2019 keskimääräinen Kelan maksama lesken alkueläke oli vajaat 320 euroa, lasta huoltavan jatkoeläke vajaat 110 euroa ja yksinäisen jatkoeläke alle 220 euroa. Työeläkejärjestelmästä maksettu leskeneläke oli viime vuonna keskimäärin 571 euroa kuukaudessa.

Avoliitto tai lyhyt avioliitto ei riitä eläkkeeseen

Kelan ikärajaehdon ohella leskeneläkkeen saamiselle on muitakin vaatimuksia. Leskeneläkettä saa vain aviopuoliso, eli avoliitto ei riitä leskeneläkkeen maksamisen perusteeksi. Lisäksi avioliitto on täytynyt solmia ennen kuin edesmennyt puoliso on täyttänyt 65 vuotta.

Ehdot ovat tiukemmat, jos pariskunnalla ei ole lapsia. Tuolloin puolison on pitänyt olla alle 65-vuotias ja lesken alle 50-vuotias hääkellojen soidessa. Liiton täytyy myös olla jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa, ja puolison kuollessa lesken on oltava vähintään 50-vuotias. Työeläkejärjestelmästä lapseton voi saada leskeneläkettä, jos hän on saanut työkyvyttömyyseläkettä ainakin kolmen vuoden ajan.

Leskeneläkkeen saamisen ehdot ovat tiukemmat, jos pariskunnalla ei ole lapsia.

Kelan leskeneläke koostuu alku- ja jatkoeläkkeestä. Noin 320 euron suuruista alkueläkettä maksetaan puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta joko puoli vuotta tai siihen asti, kunnes leski täyttää 65 vuotta. Ulkomailla asuminen saattaa pienentää alkueläkkeen määrää.

Jatkoeläkettä maksetaan sen kuun loppuun asti, kun leski täyttää 65 vuotta. Jatkoeläke koostuu perusmäärästä sekä tulosidonnaisesta täydennysmäärästä. Vähintään perusmäärä maksetaan, jos lesken ja kuolleen puolison lapsi on alaikäinen; jos alaikäistä lasta ei ole, leski on oikeutettu vain tulosidonnaiseen täydennysmäärään. Täydennysmäärä, korkeintaan noin 530 euroa kuukaudessa, lasketaan huomioiden lähes kaikki lesken muut tulot.

Täydennysmäärää ei makseta, jos noin 955–1110 euron tuloraja ylittyy. Tulorajaan vaikuttavat lesken perhesuhteet.

Puolison koko eläkettä ei voi periä

Työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen maksamisen edellytys on, että edesmennyt puoliso oli vakuutettu Suomen työeläkelakien mukaan. Korvaukseen on siis oikeutettu silloinkin, kun puoliso on kuollessaan asunut ulkomailla tai leski lapsineen asuu Suomen rajojen ulkopuolella.

Leski ei peri puolisonsa eläkettä sellaisenaan, mutta leski voi saada kuolleen puolisonsa eläkkeestä puolet. Maksettavaan korvaukseen vaikuttavat lesken omat eläkkeet, ansiotulot ja lasten lukumäärä, ei kuitenkaan omaisuus.

Jos puoliso ei ollut vielä kuollessaan eläkkeellä, laskettu eläke perustuu siihen työkyvyttömyyseläkkeeseen, jota tämä olisi saanut kuollessaan.

Entisellä puolisolla on hyvin harvoin oikeus työeläkejärjestelmän leskeneläkkeeseen. Käytännössä näin on vain silloin, kun edesmennyt puoliso on ollut viranomaisen päätöksellä elatusapuvelvollinen. Kela ei maksa leskeneläkettä entisille puolisoille.

Viekö uusi onni leskeneläkkeen?

Jos leski löytää uuden rakkauden ja menee uudelleen naimisiin alle 50-vuotiaana, Kela maksaa tälle kolmen vuoden leskeneläkkeen kertasuorituksena. Edellytyksenä on, että leski ehti saada leskeneläkettä vähintään vuoden ajan ennen uuden liiton solmimista.

Samoin käy työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen kanssa, eli alle 50-vuotiaalle uusi avioliitto tuo tilille kertakorvauksen. Jos uuden avioliiton aloittava leski on yli 50-vuotias, työeläkejärjestelmän leskeneläkkeen maksu jatkuu ennallaan. Uudesta liitosta ei kuitenkaan tällöin synny oikeutta uuteen leskeneläkkeeseen.

Etusijalla lasten toimeentulo

Avoliitossa eläneiden jäämistä leskeneläkkeen ulkopuolelle on perusteltu esimerkiksi sillä, että vain avioliitossa puolisoilla on keskinäinen elatusvelvollisuus. Lapsettomien parien leskeneläkkeiden tiukemmat ehdot perustuvat puolestaan siihen, että lapsettomissa suhteissa molemmilla puolisoilla on mahdollisuus hankkia toimeentuloa itsenäisesti ja kerryttää eläkettä, kun lapsiperheissä toimeentulo voi olla riippuvainen toisen puolison tuloista. Perhe-eläkejärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on pidetty lasten toimeentulon turvaamista.

Kesäkuussa työmarkkinaosapuolet julkistivat sopimuksensa työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeen mahdollisesta uudistamisesta, johon kuuluisivat esimerkiksi avopuolisoiden oikeus leskeneläkkeeseen tietyin ehdoin sekä leskeneläkkeen muuttaminen määräaikaiseksi. Siirtymäaika olisi kuitenkin pitkä: muutokset koskisivat vain vuonna 1975 syntyneitä ja sitä nuorempia.

Perhe-eläkejärjestelmän ensisijaisena tehtävänä on pidetty lasten toimeentulon turvaamista.

Tekstin asiantuntijoina ovat toimineet Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntija Suvi Ritola ja Kelan etuuspalvelujen lakiyksikön etuuspäällikkö Pirjo Raute. Keskimääräisten Kelan maksamien leskeneläkkeiden summa on saatu Kelan analytiikka- ja tilastoryhmältä.