16.01.2020
Teksti: Satu Rämö
Kuvat: Heli Blåfield

2000

Isän kuolema

”Olin 14-vuotias, kun isäni kuoli viinaan.”

Noora Fagerströmin vanhemmat olivat eronneet jo vuosia aikaisemmin. Tyttö asui yhdessä yksinhuoltajaäitinsä kanssa ja kävi aina välillä kylässä isällään, jonka arki oli alkoholinhuuruista.

Eikä isä ollut tuttavapiirissä ainoa viinaan menevä. Itä-Helsingin Myllypuro oli vielä tuolloin melko rauhaton alue. Lähiympäristössä näki paljon päihteiden aiheuttamia ongelmia.

”En ollut ensimmäinen, jonka läheinen kuoli juomiseen.”

Isän kuolema oli teinille kova paikka.

”Päätin silloin, että minun on ihan pakko alkaa tehdä asioita toisin, koska halusin päästä eteenpäin ja pois siitä ympäristöstä.”

”Päätin silloin, että minun on ihan pakko alkaa tehdä asioita toisin, koska halusin päästä eteenpäin ja pois siitä ympäristöstä.”

Koulu oli tie, joka veisi tulevaisuuteen, Fagerström järkeili ja alkoi panostaa opiskeluun. Hän teki läksyjä, luki kokeisiin ja näytti, että pärjäisi kyllä. Haaveissa oli opiskelupaikka hyvässä lukiossa, kuten Ressussa tai Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Lopulta opiskelupaikaksi valikoitui Itäkeskuksen lukio.

”Siellä pystyi opiskelemaan latinaa, mistä olisi ollut hyötyä lääketieteelliseen hakiessa. Pitkät oppimäärät fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja latinan opinnot saivat kuitenkin mieleni muuttumaan. Ei minusta tullut lääkäriä.”

Noora Fagerström 01

2010

Ensimmäinen smoothiebaari

”Minulla oli turvallinen lapsuus äitini kanssa. Hän oli kuitenkin pienituloinen yksinhuoltaja, joten meillä oli todella vähän rahaa. Aloitin työnteon nuorena, koska halusin tienata.”

Lukion jälkeen Fagerström opiskeli tradenomiksi iltakoulussa ja kävi koko ajan töissä.

Yrittäjyys kiinnosti, koska yrittäjänä saisi tehdä itse päätöksiä, ottaa vastuuta ja määrätä itse omista loma-ajoistaan.

”Olen aina ollut kova tekemään työtä. Minua alkoi harmittaa sen tekeminen vain muille. Miksi en tekisi töitä itselleni?”

”Olen aina ollut kova tekemään työtä. Minua alkoi harmittaa töiden tekeminen vain muille.”

Vuonna 2010 Fagerström oli puolisonsa Petterin kanssa ulkomaanlomamatkalla. Visiitti mehubaarissa Singaporen lentokentällä muutti loppuelämän.

”Tilasin tuoreista hedelmistä valmistetun herkullisen smoothien ja aloin miettiä, miksi ihmeessä tällaisia ei vieläkään saa Suomesta.”

Asiakkaita varmasti riittäisi. Terveys-, fitness- ja joogabuumi olivat olleet nousussa jo muutamia vuosia. Ihmiset halusivat terveellisiä välipaloja ja hyvänmakuisia proteiinipitoisia juomia tuoreista raaka-aineista. Fagerström treenasi itse aktiivisesti ja tiesi välipalajuomien puutteet.

”Ne pussitetusta proteiinijauheesta veteen sekoitettavat juomat maistuivat todella pahoilta. Olin varma, että paremmille vaihtoehdoille olisi kysyntää.”

Pariskunta uskoi ideaansa ja laittoi yritykseen kaikki säästönsä kiinni. Ensimmäinen Jungle Juice Bar -smoothiebaari aukesi Vantaalle kauppakeskus Jumboon alkuvuodesta 2011.

2012

Esikoisen syntymä

Jäärä, itsepäinen ja määrätietoinen. Sellaisena Fagerström piti itseään ennen äidiksi tuloa.

”Elin taloudellisesti tiukan lapsuuden. En voinut harrastaa samalla tavalla kuin moni muu, eikä meillä ollut niin usein rahaa uusiin vaatteisiin. Varattomuus loi tunteen tietynlaisesta ulkopuolisuudesta, minkä takia kasvatin itselleni suojamuurin. Isäni kuolema toi siihen lisää kerroksia.”

”Lapsen saaminen muutti minua paljon. Minusta tuli paljon miellyttävämpi ihminen.”

Sitten Fagerströmistä tuli äiti.

”Lapsen saaminen muutti minua paljon. Minusta tuli empaattisempi ja aloin näyttää omia tunteitani muille. Tein asioita jonkun muun kuin itseni takia. Minusta tuli omastakin mielestäni paljon miellyttävämpi ihminen.”

Yrittäjyyden alkuvuosina perheen ja työn yhdistäminen vaati joustamista.

”Jaoimme puolisoni kanssa työt vauvan synnyttyä siten, että minä työskentelin kotitoimistolla: maksoin palkat ja laskut, tein kirjanpitoa ja hoidin muita paperitöitä. Puolisoni kiersi smoothiebaareissa hoitamassa asioita.”

Esikoinen kulki vauvana mukana rekrytoinneissa, kehityskeskusteluissa ja vuokrasopimusneuvotteluissa.

”Taloudellinen tilanteemme oli todella vaikea. Käytännössä elimme äitiyspäivärahalla.”

Osittain lapsen mukanaolo päivittäisessä työssä johtui siitä, että yrityksellä ei ollut rahaa palkata lisää työntekijöitä. Vauhdikkaan alun jälkeen smoothiebaareja oli neljä, mutta niistä kaksi jouduttiin kassakriisin takia sulkemaan.

”Taloudellinen tilanteemme oli tuolloin todella vaikea. Emme pystyneet maksamaan itsellemme palkkaa, vaan käytännössä elimme äitiyspäivärahalla. Veimme tyhjiä pulloja kauppaan, että saimme ostettua ruokaa. Söimme usein sukulaistemme luona ja säästimme ihan kaikessa.”

Rahat olivat loppu joka suunnalla, mutta usko yritykseen ei horjunut.

”Tiesimme, että menestyisimme, jos vain saisimme jostain lisää rahaa kasvuun.”

2012

Enkelit saapuvat

Sitten se tapahtui: muutama enkelisijoittaja kiinnostui yhtiöstä.

Fagerströmit laittoivat FiBANiin, suomalaisten enkelisijoittajien verkostoon, viestin, jossa he kertoivat liiketoiminnastaan.

”Yksi meihin yhteyttä ottaneista sijoittajista uskoi liiketoimintaamme vahvasti ja kokosi muita enkelisijoittajia mukaan porukkaan.”

Samana vuonna Fagerström oli mukana tositelevisiosarja Leijonan Luolassa. Sieltä löytyi kaksi enkelisijoittajaa lisää.

”Meillä oli älyttömän paljon velkaa. Olimme sijoittaneet kaiken yritykseemme.”

Enkelisijoittajien tultua kuvioihin mukaan Noora oli 26-vuotias. Sijoittajien silmissä nuori yrittäjä oli uskottava. Kannattavaa sijoituskohdetta etsivälle ratkaisee liiketoimintaidea, ei yrittäjän ikä tai ulkonäkö. Kaikki kohtaamiset eivät sujuneet yrittäjänuran alkuvaiheessa yhtä hyvin.

”Tukuissa, vuokrasopimusneuvotteluissa ja rakentajien kanssa tällaista nuorta naista ei aina otettu kovin vakavasti. Välillä minulle sanottiin, että odotetaan että omistaja – siis minun puolisoni – tulee paikalle ja katsotaan tämä sitten.”

Paljon treenaavana Fagerström oli tottunut kulkemaan niin vapaa-ajalla kuin töissäkin sporttivaatteissa.

”Oli pakko käydä ostamassa legginsien tilalle edustavampia työvaatteita.”

Noora Fagerström 03

2017

Yrittäjän tilipäivä

Viiden vuoden aikana kierrokset kasvoivat. Yritys avasi lisää smoothiebaareja. Työntekijöiden määrä nousi ja liikevaihto kasvoi.

Bisnesenkeleiden avustuksella Jungle Juice Barin liiketoiminta saatiin kannattavaksi. Fagerströmit olivat laittaneet yritykseen jatkuvasti myös omaa rahaa.

”Meillä oli älyttömän paljon velkaa. Olimme ottaneet niin paljon lainaa kuin suinkin olimme saaneet ja sijoittaneet kaiken yritykseemme.”

”Saimme vihdoin henkilökohtaiset lainamme maksettua ja itsellemmekin jotain. Se oli hieno hetki.”

Vuonna 2017 yritys lähti hakemaan kasvua ulkomailta. Neuvottelut pääomasijoittajien kanssa nytkähtivät siihen pisteeseen, että Vaaka Partners osti enemmistöosuuden Jungle Juice Bar -yrityksestä.

Yrittäjäpariskunnalle se oli tähänastisen uran isoin työvoitto.

Lukemattomien pitkin työpäivien, pullopalautuskuittien ja monien tiukan tilanteen jälkeen oli palkinnon aika.

”Saimme vihdoin henkilökohtaiset lainamme maksettua ja itsellemmekin jotain. Se oli hieno hetki.”

Kuka?

Noora Fagerström, 33

Mitä?

Perusti terveellisiin mehuihin ja smoothiejuomiin erikoistuneen Jungle Juice Bar -mehubaariketjun yhdessä puolisonsa kanssa. Pariskunnalla on 3-, 5- ja 7-vuotiaat lapset. Tällä hetkellä mehu- ja smoothiebaareja on 61, joista viisi sijaitsee Ruotsissa.

Häh?

Inhoaa herätyskelloa. ”Onneksi minulla on kolme pientä lasta, jotka hoitavat aamuherätykset luonnostaan.”