25.02.2019
Teksti: Anna Väre

Musiikki osuu tunteisiin. Se nostattaa ja rauhoittaa ja tarjoaa parhaimmillaan unohtumattomia elämyksiä. Viime vuosikymmeninä musiikin eheyttäviä vaikutuksia on tutkittu yhä enemmän myös osana vakavien sairauksien hoitoa. Musiikkiin perustuvilla terapiamenetelmillä on saatu lupaavia tuloksia muun muassa aivoverenkiertosairauksien, dementian ja Parkinsonin taudin hoidossa.

Yksi tutkimuksen uranuurtajista Suomessa on Turun yliopistossa ja TYKS:ssa työskentelevä neurologian professori Seppo Soinila. Hän haluaa selvittää, kuinka musiikin kuunteleminen voisi tukea aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kielellistä, kognitiivista ja motorista toipumista.

”Sairaalakäytössä musiikki on paljon enemmän kuin viihtyvyystekijä.”

Aivovaltimossa vuodon tai tukoksen aiheuttama aivohalvaus voi iskeä täysin odottamatta, mutta sen tuhot ovat usein syviä ja pysyviä. Aivoinfarktin tai aivoverenvuodon aiheuttamat toimintahäiriöt ilmenevät usein kielellisinä tai motorisina ongelmina, kuten puhekyvyttömyytenä, osittaisena halvautumisena tai tunnottomuutena.

Sairaalassa annetun akuuttihoidon jälkeen toipuminen vaatii useimmissa tapauksissa pitkäaikaista ja monipuolista kuntoutusta. Siinä musiikilla voisi olla merkittävä vaikutus.

”Sairaalakäytössä musiikki on paljon enemmän kuin viihtyvyystekijä. Musiikkiin perustuvan hoidon tavoitteena ei ole korvata aivoverenkiertohäiriöiden nykyistä hoitoa, mutta se voi tuottaa lisäarvoa toimimalla luontaisena stimulanttina, koska sen on osoitettu aktivoivan aivoja, vähentävän stressiä ja parantavan hermoverkostojen uudelleen muodostumista”, Soinila kertoo.

Musiikin kuuntelu vapauttaa aivoissa dopamiinia, joka muun muassa aktivoi mielihyväkeskusta. Musiikin kuuntelun on mitattu vaikuttavan positiivisesti myös masennukseen. Mielialan paranemisella on merkittävä vaikutus kuntoutukseen, sillä ilman omaa halua ja motivaatiota toipuminen jää Soinilan mukaan puolitiehen.

Vain mielimusiikki eheyttää

Soinilan johtama tutkimusryhmä on tutkinut musiikin vaikutuksia aivoverenkiertohäiriöpotilaiden toipumiseen jo 15 vuotta. Ensimmäisessä kokeessa akuutin aivoinfarktin sairastaneet potilaat jaettiin kolmeen ryhmään, jotka saivat normaaliin tapaan parhaan mahdollisen hoidon ja kuntoutuksen. Sen lisäksi yhden ryhmän potilaat kuuntelivat cd:ltä soitettua mielimusiikkiaan tunnin päivässä ja toinen ryhmä kuunteli tunnin äänikirjoja. Kolmas verrokkiryhmä ei saanut kuunneltavaa.

Kuuden kuukauden tutkimusjakson aikana ryhmille tehtiin toistetusti 20 erilaista neuropsykologista testiä, joilla mitattiin muun muassa muistia, tarkkaavaisuutta ja erilaisia havaintotoimintoja.

”Musiikin kuuntelu on aivojen harjaannuttamista, samoin kuin liike kuntouttaa halvaantunutta kättä.”

”Löydökset osoittivat, että mielimusiikkia kuunnelleiden potilaiden muistisuoritus parani, tarkkaavaisuusongelmat vähenivät ja heidän keskittymiskykynsä terävöityi. Heillä havaittiin myös aiempaa vähemmän masennusta ja sekavuutta, jotka ovat aivoinfarktipotilaille tyypillisiä oireita”, Soinila sanoo.

Soinilan mukaan musiikki antaa aivoille niiden kaipaamaa stimulaatiota. Koska aivokudos itsessään ei uusiudu, tulee hermosolujen muodostaa uusia verkostoja korvaamaan menetettyjen solujen luomia yhteyksiä, jotta kadotetut toiminnot palautuisivat. Kuten viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, aivokuvien perusteella musiikki auttaa esimerkiksi puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä vaadittavien yhteyksien rakentumista.

”Musiikin kuuntelu on aivojen harjaannuttamista, samoin kuin liike kuntouttaa halvaantunutta kättä.”

Väärin valittu musiikki voi herättää aggression

Dopamiinin erityksen kannalta potilaan tulee saada valita musiikkinsa itse, sillä vääränlainen musiikki voi vastaavasti aiheuttaa potilaissa ärsytystä ja aggressioita.

Seuraavaksi Soinila haluaa selvittää, millaisia mahdollisuuksia nykyteknologia musiikkiterapialle tarjoaisi. Toisiko esimerkiksi virtuaalilasien kautta koettu konserttielämys lisäarvoa toipumiselle?

”On tärkeää huomioida potilaan omat valmiudet kuuntelukokemukseen. Esimerkiksi aivosairauteen usein kuuluva väsymys voi rajoittaa potilaan kestämien ärsykkeiden määrää, ja sekavuudesta kärsivästä potilaasta luurien käyttäminen voi tuntua ahdistavalta ja aiheuttaa paniikkia. Lisäksi osa aivoinfarktipotilaista kärsii yleensä ohimenevästä amusiasta eli kyvyttömyydestä ymmärtää musiikkia.”

Vääränlainen musiikki voi aiheuttaa potilaissa ärsytystä ja aggressioita.

Amusiassa kauneinkin musiikki kuulostaa vain häiritsevältä ääneltä tai melulta, jonka haluaa nopeasti vaimentaa. Potilaan amusia-tason arvioiminen onnistuisi yksinkertaisella testillä, joka ei toistaiseksi kuulu sairaaloiden kuntoutusarvioinnin menetelmiin.

Haasteista huolimatta Soinila pitää musiikin kuuntelua varteenotettavana lisänä kuntoutuksessa.

”Tällä hetkellä musiikkikuntoutusta saa vain murto-osa potilaista, ja hekin usein vain oman tai läheistensä aktiivisuuden ansiosta. Musiikkikuntoutus on kustannustehokas terapiamuoto, mutta sen saaminen osaksi hoitoketjua edellyttää vielä nykyistä laajempaa tutkimusnäyttöä.”