23.09.2020
Teksti: Sanna Andersson
Kuvat: iStock

Rakkaudesta lapsenlapsiin

Isovanhemmuus on odotettu asia. Samalla se heittää tuoreet mummot ja vaarit uudenlaisen tilanteen ääreen. Ajat ovat muuttuneet siitä, kun omat lapset olivat pieniä. Isovanhempien käsitykset lapsen kasvatuksesta sekä odotukset omasta roolista voivat olla hyvinkin erilaiset kuin lasten vanhemmilla.

Isovanhempien käsitykset lapsen kasvatuksesta sekä odotukset omasta roolista voivat olla hyvinkin erilaiset kuin lasten vanhemmilla.

Väestöliiton Sukupolvien Sopu -toiminnan vastuuasiantutija Minna Oulasmaa saa eniten yhteydenottoja liittyen vanhempien ja isovanhempien välirikkoihin. Isovanhemmat tuntuvat jakautuvan huolineen kahteen leiriin: on heitä, joilla on liikaa hoitovastuuta ja heitä, jotka eivät saa olla joko riittävästi tai ollenkaan tekemisissä lapsenlapsensa kanssa.

“Läheisimmät suhteet haastavat meitä kaikkein eniten ja ovat alttiimpia riitatilanteille”, Oulasmaa sanoo.

Jo ennen lapsen syntymää kannattaa tiedostaa, että eteen tulee väistämättä asioita, joista ollaan eri mieltä. Oulasmaa alleviivaakin, että avoimen keskusteluyhteyden säilyttäminen on yksi tärkeimmistä asioista isovanhemmaksi tullessa.

Jo ennen lapsen syntymää kannattaa tiedostaa, että eteen tulee väistämättä asioita, joista ollaan eri mieltä.

“Keskustelun käyminen toiveista ja odotuksista molemmin puolin olisi äärettömän tärkeää jo odotusaikana”, hän rohkaisee.

“Tuleva isovanhempi voi kysyä, millaisia toiveita lapsiperheen vanhemmilla on. Ne kuultuaan isovanhemmat miettivät, mihin he ovat valmiita ja mihin heillä on mahdollisuuksia”, Oulasmaa ohjaa.

Keskusteluyhteyttä on pidettävä yllä matkan varrella.

“Lapsen kasvaessa tulee aina yllätyksiä ja muuttuneista tilanteista vaikka jaksamisen suhteen täytyy pystyä sanomaan. Se on jatkuvaa keskustelua, neuvottelua ja arviointia.”

Joskus pienistäkin asioista voi kasvaa iso vyyhti. Isovanhemmat saattavat toteuttaa lastenkasvatuksessa samoja malleja, joita käyttivät omien lastensa kanssa, kun taas tuoreet vanhemmat ovat omaksuneet uusia imetys-, ruokailu- ja kasvatussuosituksia neuvolassa tai verkossa. Enää lautasta ei pakoteta syömään tyhjäksi, kuivaksi opetellaan omaan tahtiin ja lasta voi huoletta kehua loputtomiin.

TASAPAINOSTA ONNELLISUUTTA

Monelle työn ja kodin välimaastossa sukkuloivalle lapsiperheelle isovanhemmilta saatu tuki – niin ajallinen kuin taloudellinenkin – on korvaamatonta. Yli 70 prosenttia suomalaisista isoäideistä ja -isistä antaa aikuisille lapsilleen lastenhoitoapua ja yli 40 prosenttia höllentää myös kukkaronnyörejään.*

“Tänä päivänä apu kohdistuu sukupolven ketjussa alaspäin. Aiemmin, kun vielä mahdollisesti asuttiin samassa taloudessa, apu meni enemmän molempiin suuntiin. Jos isovanhemmat ovat nähneet tämän mallin jo omassa lapsuudessaan, voi nykymeno vaikuttaa itsekkäältä”, Oulasmaa toteaa.

Toisaalta nykyajan aikuiset soisivat vanhemmilleen myös enemmän ja toivovat isovanhempien ottavan omaa aikaa.

“Moni elää niukasti eikä anna itselleen lupaa nautintoihin, mikä on surullista. Tervettä itsekkyyttä saa olla ja monelle nuoremman sukupolven edustajalle on selvää, että itsestään on pidettävä huolta ja ymmärretään, että koko perhe hyötyy, kun isovanhempi harrastaa”, Oulasmaa sanoo.

Oulasmaa käyttää työssään niin sanottua neljän pöydänjalan mallia, joka on konkreettinen työkalu isovanhemman oman tilanteen ja ajankäytön kartoittamiseen ikään kuin ulkopuolisen silmin. Siinä arvioidaan, miten aika jakautuu oman jaksamisen, kodin ulkopuolisen elämän, parisuhteen tai tärkeän ihmissuhteen ja vanhemmuuden tai isovanhemmuuden kesken. Mikäli kaikissa “pöydänjaloissa” on toimintaa, on elämä tasapainoisempaa.

ARVOKKAAT VINKIT

Myös taloudellisen avun ja lahjojen antamisen kulttuuri on kokenut ajan saatossa muutoksen. Aineettomia lahjoja arvostetaan entistä enemmän ja siinä, missä joku tykkää viimeisimmästä designista, toinen haluaa kaiken kierrätettynä. Oulasmaan mukaan paras tapa lähestyä asiaa on kertoa halusta auttaa taloudellisesti ja kysyä, mikä olisi perheelle sopivin keino.

“Tässä on hyvä muistaa oikeudenmukaisuus, eli jos on useita lapsenlapsia, olisi varmistettava, että kaikki saavat saman kohtelun.”

Taloudellisen avun kautta voi myös muistuttaa hetkessä elävää lapsiperhettä tulevaisuuteen varautumisesta ja tarpeesta turvata perheen hyvinvointi myös ikävän tilanteen, jopa toisen vanhemman kuoleman, sattuessa. Syntymättömälle lapselle mietitään usein vakuutusta, mutta vanhemmat unohdetaan vakuuttaa. Isovanhempi voi rohkaista aikuista lasta henkivakuutuksen hankkimiseen lupautumalla rahoittajaksi vaikka kuukausittaisella tai vuotuisella summalla.

Isovanhempi voi rohkaista aikuista lasta henkivakuutuksen hankkimiseen lupautumalla rahoittajaksi vaikka kuukausittaisella tai vuotuisella summalla.

“Nämä ovat asioita, joita suomalaiset eivät hoksaa tai halua ajatella, eikä niitä välttämättä oteta puheeksi edes oman puolison kanssa”, Mandatum Lifen Senior Product Manager Ilkka Ylenius sanoo.

Millainen lahja isovanhemmalta sitten on paras?

“Toiveiden mukainen lahja. Tosi paljon on sitä, että ajatellaan toisen haluavan juuri sitä, mitä itse haluan”, “Se kuulostaa niin käsittämättömän yksinkertaiselta, mutta se tulee esiin koko ajan.”

*Väestöliitto 2012

Väestöliiton vinkit isovanhemmille

  1. Kunnioita lapsesi parinvalintaa.
  2. Ole lapsiperheen apuna, jos he sitä toivovat ja siten, kuin he toivovat.
  3. Neuvo kasvatusasioissa vain pyydettäessä.
  4. Nauti – isovanhemman ja lapsenlapsen suhde on ainutlaatuinen!

Lue lisää